Mammuttitreeni

Kahden viikon päästä on taas luvassa pyöräkauden odotetuin viikonloppu. Silloin on nimittäin Mammuttimarssin 10-vuotis juhlakilpailu. Luvassa ainakin entistä pidempi reitti, n. 190 km lyhintä reittiä. Todellisuudessa siis varmasti reilusti yli 200 km. Kartanlukuharjoitus oli siis paikallaan. Suunnistustaidolle ei voi enää mitään, mutta kartan kanssa ajaessa tarkoitus olisi totutella kartan ja todellisen maaston etäisyyksiin..

Ratamestarilta tilattiin siis helppo rata jolla olisi pituutta +100 km. Jostain tuli mieleen, että lähiseudulla sijaitsee useampi vanha kivikirkko. Ne saisi helposti kartalle ja kuvaamalla ne saisi kivasti "leimattua" rastit. Ihan kaikkia seudun kivikirkkoja ei pystynyt ottamaan mukaan, sillä silloin reitistä olisi tullut jo turhan pitkä.  Päätin jättää saariston pois reitiltä, koska silloin olisi pitänyt joko ajaa edestakaisin tai kiertää koko saariston rengasreitti. Lossi yhteyksien aikatauluttaminen ei kuitenkaan kiinnostanut joten päätin pysyä pääasiassa mantereen puolella.
Keskiaikaisten kirkkojen lisäksi rasteihin pääsi mukaan muutama vanhan kirkon paikka tai muu reitin varrella sopivasti ollut kirkko.

Radalle asetin pari dogmaa:
1. Saman reitin kulkeminen edestakaisin tai kahdesti samaan suuntaa kielletty, ellei ole pakko.
2. Lähtö niin, että ehtii tulla pimeä.
3. Pyrittävä ajamaan niin että on kokoajan kartalla vaikka reitti onkin pääosin tuttua.
4. Käytettävä reittejä, jotka on kartasta löydettävissä.
5. Uintirasti ei pakollinen, mutta suositeltava...

Näillä eväillä liikenteeseen reitille, jonka arvioin kartalta karkeasti 110-120 km pitkäksi.

Lähdin liikenteeseen klo 15.00. Sää oli aurinkoinen, mutta aika kylmä. Mittari näytti peräti 5 C, mutta pohjoistuuli oli pirullisen viiltävä. Onneksi olin pakannut mukaan lisäpaidan, housut ja lämpimämmän hatun, jotka kaikki puin yksitellen päälle auringon laskuun mennessä.
Valoa olisi tarjolla noin 4 tuntia, joka ilman kartanlukua olisi riittänyt lähes koko matkalle, mutta olin uumoillut että suunnistus ja kulttuurihistorian ihailu hidastaa matkantekoa huomattavasti.

Alkumatkasta kartan seuraaminen oli aavistuksen hankalaa, sillä ensimmäiset rastit sijaitsivat parin kilometrin säteellä kotoa ja pari kertaa tuli väkisin "huijattua" ja käänyttyä vaikka ei välttämättä muistanut seurata karttaa.

Rasti #1. Pyhän Katariinan kirkko 1400-luvun lopulta. Vaikea eksyä kun etäisyys nykyisestä asunnosta pari kilometriä ja edellisestä 500 m.

leima 15:11

Heti alkuun kuitenkin huomasin että taas kuvittelen kartan etäisyyksiä paljon pidemmiksi kuin ne oikeasti ovat.

Rasti #2. Koroisten kirkko. 1200-luvun piispanistuimen sijaintipaikka vuodesta 1229-1396.

leima 15:21

Rasti #3. Maarian kirkko. Rakennettu todennäköisesti 1440-luvulla.

leima 15:25

Rasti #4. Ravattulan keskiaikainen kirkko. Kirkon argeologinen kaivauspaikka sijaitsee Ristimäessä keskellä peltoa olevassa metsäsaarekkeessa. Kirkko on rakennettu 1100-1200 lukujen vaihteessa. Kyseessa Suomen vanhin tunnettu kirkko. Jäännökset löydettiin vasta vuonna 2013.

leima  15:41

 Rasti #5. Liedon kirkko. Arvioitu rakennetuksi 1470-1480.

leima  16:11

Pikkuruinen silta Aurajoen yli Liedon kulmalla.

 Rasti #6. Ruskon kirkko. Rakennettu todennäköisesti 1510-1530. Puinen kellotapuli vuodelta 1744

leima 17:07

Komeita hopeapajuja?

Rasti #7. Maskun kirkko. Rakennettu n. 1490-1510.

leima  17:43

Varjo pitenee.

Rasti #8. Nousiaisten kirkko. Kivikirkko rakennettu todennäköisesti 1420 tai 1430-luvulla. Paikalla sijainnut ilmeisesti useita puukirkkoja ennen nykyistä kivikirkkoa. Alueelta löydettu kalmistoja jotka on ajoitettu toisen vuosituhannen alkuun. Piispan istuin siirrettiin täältä rastille #2.

leima  18:09

Rasti #9. Lemun kirkko. Rakennettu joskus1460-1480 välillä. Tälläkin paikalla sijainnut aiemmin puukirkko joka kansanperimätiedon mukaan rakennettiin tälle paikalle koska hirsikuorma sattui kaatumaan.

leima  18:44

Aurinko vajosi puiden taakse noin 19.00 aikoihin.

Rasti #10. Askaisten kirkko. Rakennettu 1653, eli tämän ei lasketa olevan keskiaikainen.

leima  19:21

Askaisten kirkon vieressä sijaitsee Mannerheim-ristin ritareiden kunniaksi tehty ritaripuisto ja naapurissa sijaitsee Mannerheimin syntymäkoti, Louhisaaren kartanolinna.

Auringon lasku Merimaskun kirkonsalmen sillalta nähtynä.

Rasti #11. Marimaskun puinen kirkko vuodelta 1726. Tämäkin kirkkomaa on museoviraston mukaan määritelty valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi ympäristöksi. Helppo ymmärtää.

leima  19:59

Rasti #12. Naantalin kirkko. Kirkon rakennusvuodesta ei ole tarkaa konsensusta. Naantalin birgittalaisluostari vihittiin käyttöön 1462, tätä vuotta on pidetty myös kirkon vihkimisvuotena, mutta joidenkin spekulaatioden mukaan rakennettu vasta myöhemmin 1400-luvun lopulla.

leima 20:41

Uintirasti sijaitsi Naantalin kirkon välittömässä läheisyydessä. Kumma kyllä rannalla ei ollut ketään vaikka sää oli mukavan pilvetön ja lämpötila vain pari astetta pakkasen puolella.

Lämmin juotava maistui.

Uinnista sai kummasti virtaa ja polkeminen tuntui ihmeen kevyeltä ja olo virkeältä loppumatkan aikana.

Raision temppeli. Hetkinen... ei tainnutkaan olla vielä tämä.

Rasti #13. Raision kirkko. Rakennusajankohta arvioitu 1480-1520 välille.

leima 21:46

Rasti #14. Mikaelinkirkko. Reissun selkeästi nuorin rasti erotuu joukosta, eikä oikein kuuluisi listaan, sillä se on valmistunut vasta vuonna 1905. Komea kumminkin.

leima 22:16

Rasti #15. Viimeisenä oikeutetusti Turun tuomiokirkko. Rakennettu kivestä puisen kirkon tilalle joskus 1300 luvun alussa. Kirkkoa on kuitenkin laajennettu pitkin 1400-lukua ja tornia korotettu useampaankin otteeseen myöhemmin, 1600, 1700 ja 1800-luvuilla.

leima 22:33

Loppuun vielä muutama turisti räpsy jokirannasta.

Aikaa lenkkiin kului suunnistuksineen ja muine puhteineen peräti 7h 45 min. Liikkeellä oloaika n. 6 tuntia.
Mahtava lenkki. Ehkä jopa myös hyödyllinen.



Tallenteen nousumetrit ja energiankulutus tuulestatemmattuja.