Vartiovuoren Gorilla vol. 2

Lauantaina järjestettiin järjestyksessään toinen Vartiovuoren Gorilla juoksukilpailu. Viime vuonna en ehtinyt kuin paikalle kannustamaan kavereita viimeisen puolen tunnin ajaksi. Tänä vuonna ei ollut aikataulullisia tekosyitä, joten ei auttanut kuin lyödä lenkkarit reppuun ja polkea paikalle. Osallistujamäärä oli nuossut huimasti viime vuodesta ollen nyt 10 kokonaista juoksijaa, tai yksi oli kyllä alaikäinen ja toinen sairaslomalla.

Gorillan konsepti on varsin houkutteleva ja yksinkertainen. Reitti sijaitsee vartiovuorenmäellä (ylläri) ja on pituudeltaa n. 600 m. Mausteena yhteen kierrokseen sisältyy 144 porrasta, ylöspäin. Nousua ehkä 30 m/kierros. Tavoitteena kerätä mahdollisimman monta kokonaista kierrosta kahden tunnin aikana.

Linkin takaa löytyy GPS-jälki.



Tarkoitus oli osallistua vain osallistumisen ilosta ja fiilistellä oikeita juoksijoita kannustellen, sillä juokseminen on jäänyt lähes kokonaan. Tämän vuoden lenkit on laskettavissa yhdenkäden sormilla ja nekin kaikki pituudeltaan max 5 km. No pakkohan sitä oli kuitenkin lönkötellä lähes koko kilpailuaika. Vauhti oli kuitenkin todella hidas ja pidin lyhyen juomatauon joka kierroksella. Eteneminen oli harrastukseen käytettyyn aikaan nähden kuitenkin yllättävän vähän tuskallista. Odotin kramppeja tai edes jotain kolotuksia nilkoissa ja polvissa.

Kirivaihde. (kuva: Tommi Jansson)

Sain lönköteltyä kasaan 17 kierrosta, 2448 porrasta. (gps linkistä puuttuu ensimmäinen kierros, koska lähtö oli niin yllättävä). Vuoden pisin lenkki. Enkä ollut edes viimeinen, voitin sentään VMTL-miehen (joka ehti tosin kuvata satoja kuvia kisan aikana).

Kärkikolmikko kipitteli varsin komean näköistä vauhtia 31 kierrosta. On ne kovia.

Osallistujien iloinen ryhmäpotretti. Vasemmalla kärkikolmikko.

(kuva: Tommi Jansson)

Himoittu kiertopalkinto The gorilla.

(kuva: Tommi Jansson)

Kiitoksia kanssahupailijoilla ja erityisesti kierroslaskijalle/tuomarille.
Ensivuonna taas.

Kaarinan syysmaraton

Tulipahan hölkättyä puolikas maraton läpi kauniissa syys-säässä.

Kunto oli pieni kysymysmerkki. Molemmat akileet nimittäin kipeytyivät todella pahasti noin 3 viikkoa sitten. Sen jälkeen en ole uskaltanut käydä ollenkaan juoksulenkillä, vaan keskityin lähinnä venyttelyyn ja tankkaamiseen tietty. Huomenna on varmasti paikat kipeänä, mutta juostessa ei ollut normaalista poikkeavaa kipua missään. Kylmää ja venyttelyä luvassa jatkossakin.

Juoksu meni yllättävän rennosti tavoiteaikaan, joka oli siis 2h alitus. Virallinen aika 1:59.29. Meinasi viimeisellä kolmella kilometrillä vaan tulla kiire. Siihen asti juoksu tuntui hyvältä ja suorastan mukavalta. Onneksi lähdin ihan reippaasti liikkeelle, muuten olisi jäänyt tavoite saavuttamatta. Koko matkan menin tasaisella ~5:30 min/km vauhdilla. Kilometreillä 17-20 vauhti oli vähän hitaampaa lähempänä 6 min/km. Viimeisellä joutui puristamaan väkisin vielä 5:30, että ehti ajoissa. Käppyrä ym.

Vaikea arvioida olisiko ajasta voinut nipistää juoksemalla alkupuolella kovempaa, vai olisiko tullut stoppi ennen maalia. Paljon ei kuitenkaan ollut tällä kunnolla parannettavaa.

Hölkkää, hölkkää, liika läski pois.

Alue-cupin kisojen lisäksi olen elokuun alusta alkaen pyrkinyt käymään aktiivisemmin juoksulenkillä, 2-3 kertaa viikossa. Tuli nimittäin ilmoittauduttua Kaarinan syysmaratonille (29.10.11). Puolimatkalle, mutta kuitenkin.

Tavoitteena on ollut juosta yhtenä päivänä työmatkat (7+7 km) vaihtelevalla vaudilla ja viikonloppuisin pidempi pk-lenkki (90+ min). Näiden lisäksi joku lyhyt iltalenkki, jos kalenterissa on ollut sattumalta tilaa.

Vauhtikestävyys ei päätä huimaa, mutta pk sykkeillä (= alle 140 bpm) saa pidettyä 6:30-7:00 min/km vauhtia. 6:30 vaudilla 1/2 maraan menisi n. 2h 17 min. 150-160 sykkeellä kilometriin tuhrautuu n. 6:00-6:30 min. (6:00 min/km -> 2h 06min). Tällä sykkeellä uskoisin, että matka menee kohtuu helposti. Tätä nopeammalla vauhdilla syke hyppää nopeasti 170+ lukemiin. Yli 170 sykkeillä en usko, että selviytyisin koko matkasta.

Pitäisi harjoitella juoksemaan n. 5:30 min/km vauhtia. Tuntuu, että tätä vauhtia on vaikea ylläpitää. Rauhallisesti juoksemalla/hölkkäämällä vauhti on tuolla 6:00-6:30 tasolla ja jos juoksee reippaammin ollaan äkkiä alle 5:00 min/km vauhdissa. Tätä vauhtia juokseminen tuntuu rullaavan hyvin, mutta sykkeet hakkaa äkkiä rajoittimelle. 5:30 vauhdilla alittuisi 2h puolikkaalla.

Vielä on 6 viikkoa aikaa reenata vauhtia. Tai oikeastaan 5, kun viimeisellä viikolla tuskin kummempia lenkkejä tulee enää vedettyä.

Tyhmä, mutta addiktoiva laji.

Juoksulenkillä

Juoksin eilen elämäni ekan 10 km lenkin. Enpä olisi uskonut että semmoistakin voi tehdä.

Aikaa kului 1:03:01. Pakkasta oli -15C ja polku paikoin huonossa kunnossa.
Tavoitteena oli vain kokeilla miltä kymppi tuntuu ilman kellon vahtaamista. Pyrin pitämään sykkeen kurissa ja vauhdin tasaisena. Keskisyke oli 154 (vähän korkea?), mutta ei tuntunut pahalta. Kilometriin käytetty aika vaihteli 6 minuutin molemmin puolin.

Aurajoenranta on oivallista lenkkimaastoa. Etenkin auringonnousun aikaan.

Uusi lelu

Tuli hankittua joulu/synttärilahjaksi Garminin Forerunner 110. Laite on rannekello-tyyppinen sykemittari, joka on varusteltu GPS-tallentimella. Pienikokoinen ja yksinkertainen.

Sykkeet eivät ole koskaan pyöräillessä tuntuneet oleellisislta, mutta tuon juoksulenkkeilyn kanssa ne tuntuvat kiinnostavan. Lisäksi juostessa on orpo olo kun ei tiennyt matkasta tai nopeudesta mitään. En omista edes rannekelloa, joten ajantajukin oli hukassa. Vanhalla GPS-vehkeellä (MyLogger) pystyi toki jälkeenpäin tarkastelemaan dataa.

110 näyttää liikkeellä ollessa: kuljetun matkan ja ajan, kellon, sykkeen, kalorit sekä etukäteen säädettävissä olevan matkan keskivauhdin (=väliaika, lähinnä juoksussa hyödyllinen).

Ainoa ominaisuus, jossa MyLogger on parempi on säädettävä tallennusväli. Ominaisuudesta on se hyöty, että sillä saa venytettyä akun kestoa ja samalla siis tallennusaikaa. Forerunner lupaa kyllä tallentaa reittiä 8 tuntia, joka riittää mille tahansa normilenkille. Mutta esim. Tahkon 120 ym. juttuihin ei ihan riitä. Tosin MyLoggerin epäluotettavuudesta johtuen en ole silläkään saanut koskaan erikoispitkiä tallennuksia tehtyä.

Havaintoja sykkeistä:
Korkein mitattu - 184 bpm (ei yritetty maksimia, mutta tiukassa ylämäessä)
Keskisyke unessa (7h) - 47 bpm
Matalin mitattu - 41 bpm


Tässä malliksi yksi lenkki Pyörällä.
Ja testilenkki juosten.

Offtopic

Olen alkanut harrastaa pyöräilyn lisäksi muutakin liikuntaa. Olen nimittäin salaa käynyt metsässä juoksemassa. Ei sinänsä varmaan muuten mitenkään ihmeellistä, mutta olen koko ikäni vihannut juoksemista. Kesän jälkeen alkoi jostain käsittämättömästä syystä tehdä mieli kokeilla lajia. Ja sehän olikin ihan mukavaa (mitä nyt veri maistui suussa ja kylkiin sattui).

Syy miksi en ole koskaan juossut on juuri tuo kylkiin sattuminen/pistäminen. Varmaan joku hengitys tms. virhe. Maastojuoksussa se ei olekaan ollut niin paha, kun tenpo muuttuu kokoajan, toisin kuin tiellä/purtsalla juostessa.

Ostin tällä viikolla jopa lenkkarit! Edellisistä lenkkareista onkin aikaa varmasti lähemmäs 10 vuotta. (Toivottavasti juoksu ei ole välineurheilua)

Paras puoli juoksussa on se, että tunnin räpiköintikin riittää siihen, että tuntee urheilleensa. Pyöräilyssä samaan tarvitsee nykyään tuhrata tunti tolkulla aikaa.