Laiminlyöty

Kellarin kätköistä löytyi tämmönen. Nostin sen parvekkeelle, että saa raukka edes vähän raitista ilmaa. Tilastot kertovat, että Sinkula on käynyt ulkona viimeksi syyskuussa.

En muistanutkaan, että se on noin menevän näköinen. Täytyy päästää se poluille heti kun metsät vaan kuivuu.

Maantielenkillä

Ensimmäinen varsinainen lenkki uusitulla F500:lla takana. Olin vaihtanut stemmin vähän lyhyempään. Nyt stemmin pituus on 70 mm, kun alunperin se oli 90 mm. Nyt asento tuntui huomattavasti paremmalta. Ehdin kokeilla välissä 80 millistäkin kannatinta, mutta muutos ei tuntunut riittävältä.

Lenkillä kävin kääntymässä Nautelankoskella, jossa oli sulamisvesien ansiosta jo melko hyvä virtaus.



Reitti hämeentietä pitkin Lietoon olikin jo melko hyvin putsattu sepelistä. Meno maistui muutenkin mukavan kevyeltä. Tosin siihen ei paljon vaadita, kun on tottunut rouhimaan työmatkaa Nokian Extremeillä.

Muita huomioita pyörästä:
Välitys taitaa olla aavistuksen turhan pitkä. Maksimikadenssille ei päässyt kuin yhdessä jyrkässä alamäessä. Pyöritysnopeus hyvältä tuntuvalla (27-29 km/h) nopeudella oli jotain 70-80 välillä. Lenkin lopussa jalat alkoivat väsähtää eikä vauhtia meinannut jaksaa pitää yllä. Vaihdan seuraavalle lenkile välitykseksi 50-21, nyt välityksenä siis 50-19. Sillä välityksellä kadenssi samalla nopeusalueella pitäisi olla jossain 80-90 välillä. Maksimeilla pitäisi ehtiä vielä n. 40 km/h vauhtiin, jota ei muutenkaan kauaa jaksa sitkuttaa.

Lenkin jälkeen huomasin myös, että kämmenet tai tarkemmin peukaloiden tyvet puutuivat kahvoilta ajaessa. Pitää kokeilla aavistuksen muuttaa tangon asentoa. Kahvoja enempi pystyyn? Pehmustetut hanskat?

Kokonaisuudessaan maantiesinkula tuntuu todella toimivalta konseptilta. Vielä kun saa välityksen itselle sopivaksi ja ajoasennon hiottua lopullisesti kohdilleen.

Osia seuraavaan projektiin

Odotellessa seuraavan projektin loppuja osia voi jo saapuneita ja varastosta kaivettuja palikoita järjestellä asetelmiksi lattialle ja sängylle.





Vielä puuttuu mm. rengastus, tanko, jarruja ym. pikkuosia kuten runko.

F500 Stelth koeajo

Taloni ohikulkeva autotie oli sen verran kuiva, että en malttanut enää olla kokeilematta härveliä.
Voimansiirto toimi hienosti, eikä välityskään ollut ihan väärä. Ylämäkiä ei tosin sattunut kohdalle.

Liikkuu melko herkästi, ainakin verrattuna pyörätiesohjoon tai Puggiin metsässä.

Ajoasento on ehkä aavistuksen pitkä. Ei kylläkään ole minkäänlaista kokemusta droppitangoista, joten ajoasento saattaa olla vain erilainen, kuin mihin on tottunut. Selvinnee pidemmällä lenkillä.

Jos säät jatkuvat samanlaisina, niin parin viikon sisään luulisi työmatkatempon olevan jo mahdollista.

Pugiin uudet gripit

Asensin F500:n metamorfoosista ylijääneet nousukahva-tyyppiset bar endit (ks. kuva) Pugiin. Niistä tuntui olevan selkeää hyötyä ylämäkiin. Tangon kokonaisleveys tosin alkaa lähennellä jo naurettavaa... 73 cm.



Ohessa vielä kuvat F500:n aiemmista olomuodoista.

F500:n kolmas tuleminen

Ensin tarkoitus oli uusia vain F500:n voimansiirto, mutta siitähän tulikin kippurasarvinen. No nyt on sitten sellainenkin pyörä varastossa, jos sattuu joskus tarvitsemaan.



Tanko on Ritcheyn Comp Logic II ja semmi saman valmistajan Pro 4Axis OS (90 mm).

Satulaputki sai uutta maalia hilseilleen ja haalistuneen tilalle. Ja satulaksi tuli arvottua Richeyn Comp Biomax.

Kiekot vaihtuivat takaisin alkuperäisiin (Xero Centauri) samoin kuin jarrut (Deoren V-jarrut). Jarrukahvoiksi löytyi Cane Creakin V-jarruille suunnitellut droppitankokahvat.

Tarkoitus oli kyllä tehdä vaihteellinen (2 x 8), mutta enpä älynnyt, että vanha suora tanko olikin mtb-paksuinen, eivätkä vanhat vaihtajat olleet siis yhteensopivat droppitanggon kanssa. Seurasi nopea ja, ei niin yllättävä, suunnitelmien muutos... vaihtajat siirtyivät miljoonalaatikkoon. Eli syntyi nk. TSI-sinkula, jossa ei ole yhtään varsinaista sinkula osaa:

-Ketjut on kasipakka-Shimanot
-Eturieska 50t 8 speed (Sora)
-Takaratas 19t 9 speed (Sram DH)
-Vapaarattaan täytteenä on miljoonalaatikon pohjalta kerättyjä vanhojen maastopakkojen välirenkaita
-Ketjunkiristäjänä Tiagran takavaihtaja, säätöruuveilla lukittuna



Välitys pitää vielä koeponnistaa kunhan tiet ensin kuivuvat. Laatikoista löytyy kaikenkokoisia irtorattaita sopivan/toimivan välityksen hakuun.

Painoa hökötyksellä on aika tarkkaan 10,7 kg.

Vähän tuli räikeä väritykseltään, mutta ehkä siihen tottuu.

Mihin tämä kuuluu?

Lenkillä.

Juoksulenkillä

Juoksin eilen elämäni ekan 10 km lenkin. Enpä olisi uskonut että semmoistakin voi tehdä.

Aikaa kului 1:03:01. Pakkasta oli -15C ja polku paikoin huonossa kunnossa.
Tavoitteena oli vain kokeilla miltä kymppi tuntuu ilman kellon vahtaamista. Pyrin pitämään sykkeen kurissa ja vauhdin tasaisena. Keskisyke oli 154 (vähän korkea?), mutta ei tuntunut pahalta. Kilometriin käytetty aika vaihteli 6 minuutin molemmin puolin.

Aurajoenranta on oivallista lenkkimaastoa. Etenkin auringonnousun aikaan.

Uusi lelu

Tuli hankittua joulu/synttärilahjaksi Garminin Forerunner 110. Laite on rannekello-tyyppinen sykemittari, joka on varusteltu GPS-tallentimella. Pienikokoinen ja yksinkertainen.

Sykkeet eivät ole koskaan pyöräillessä tuntuneet oleellisislta, mutta tuon juoksulenkkeilyn kanssa ne tuntuvat kiinnostavan. Lisäksi juostessa on orpo olo kun ei tiennyt matkasta tai nopeudesta mitään. En omista edes rannekelloa, joten ajantajukin oli hukassa. Vanhalla GPS-vehkeellä (MyLogger) pystyi toki jälkeenpäin tarkastelemaan dataa.

110 näyttää liikkeellä ollessa: kuljetun matkan ja ajan, kellon, sykkeen, kalorit sekä etukäteen säädettävissä olevan matkan keskivauhdin (=väliaika, lähinnä juoksussa hyödyllinen).

Ainoa ominaisuus, jossa MyLogger on parempi on säädettävä tallennusväli. Ominaisuudesta on se hyöty, että sillä saa venytettyä akun kestoa ja samalla siis tallennusaikaa. Forerunner lupaa kyllä tallentaa reittiä 8 tuntia, joka riittää mille tahansa normilenkille. Mutta esim. Tahkon 120 ym. juttuihin ei ihan riitä. Tosin MyLoggerin epäluotettavuudesta johtuen en ole silläkään saanut koskaan erikoispitkiä tallennuksia tehtyä.

Havaintoja sykkeistä:
Korkein mitattu - 184 bpm (ei yritetty maksimia, mutta tiukassa ylämäessä)
Keskisyke unessa (7h) - 47 bpm
Matalin mitattu - 41 bpm


Tässä malliksi yksi lenkki Pyörällä.
Ja testilenkki juosten.

Vuoden ensimmäinen

Yöllä oli satanut taas +5 cm pakkaslunta, eli odotettavissa oli reipasta tunkkaamista. Virallinen lumensyvyyslukema ITL:n mukaan 44 cm. En väitä vastaan.

20 km lenkin eteen sai tehdä ihan tosissaan töitä. Aikaa kului reilu pari tuntinen.

Vuosi 2010

Taas tuli vuosi valmiiksi.

(Pyöräily)vuosi kului aika vahvasti Pugsleyn kanssa touhutessa. 1337 kilsaa kertyi mittariin. Aikaisempina kalenterivuosina maastopyöristä ainoastaan Meta on saavuttanut 1000 kilometrin rajapyykin (-08 ja -09).
Puggi kävi Lohjalla [97 km], Tahkolla [60 km 4.19:08] ja Myllyssä [122+28 km].

Tavoitteet täyttyivät ihan mukavasti. Kilometrejä tosin kertyi vain 4382. Työmatkan lyhentyminen vähensi laskennallisesti n. 300 km. Voisi sanoa, että aika vastaava määrä tuli harrastettua kuin viimevuonna, sillä viime vuoden saldo oli 4660 km.

Yhteenkään varsinaiseen kilpailuun (Tahkoa lukuunottamatta) en tullut osallistuneeksi. XC:n SM kisoissa tosin osallistuin järjestyshommiin.

Aamujaoksen aktiivisuus oli tänä vuonna aika matalalla. Koko jaoksella taisi olla hankala vuosi aamujen suhteen. Toivottavasti vuosi 2011 tuo tullessaan parempaa.

En ostanut pyörää tänä vuonna! :o Edellisen kerran moinen tapahtui vuonna 2005.

Osittain ajanpuutteesta johtuen yllätin itseni käymällä myös juoksulenkeillä. Se on ollut, vastoin kaikkia odotuksia, yllättävän hauskaa puuhaa. Uskoisin, että lönkyttely pysynee mukana jatkossakin. Mitään tavotteita* juoksulle ei ole koska olen siinä täysi nöösi. "Paras" saavutus oli 7,5 km työmatka 47 minuuttiin, jonka jälkeen oli vielä ihan toiminta kykyinen koko päivän. Uskoisin, että kymppi menisi tuntiin jos kokeilisi.

Muista vuoden 2011 tavotteista en osaa sanoa mitään. Tarkoitus on taas lähinnä pitää hauskaa niin paljon kuin ehtii. Ehkä Lohjaa, varmaan Tahkoa, toivottavasti joku reissu tai 24h kisa, jos sellasia on tarjolla.


(*Perinteisenä miehenä joku ääni kuiskii korvaan, että nyt tarvitset sykemittarin gepsillä ja parit uudet kengät eri alustoille ja puolimaratoni vähintään pitää juosta kesällä. Ei ole helppoa miehen nauttia harrastuksesta, ei.)

Trekkiin nastat

Työmatka Rekkiin tuli vihdoin punnerrettua nastatkumit. Muuten ei olisi vieläkään ollut tarvetta, mutta autotiet alkavat olla kohtalaisen liukkaita. 2,25 leveät Nobby Nicit ovat toimineet lumisilla pyöräteillä loistavasti.

Eteen vanha tuttu Extreme ja taakse Ice Spiker Pro edesmenneen WXC:n tilalle. En tullut hankkineeksi tilalle uutta kumia. Ice Spiker on Kevyt™ Sinkulan talvikumi, mutta tuskinpa tulee sillä ajettua kuitenkaan.

Samalla tuli ihmeteltyä Bontragerin takanapa, jossa oli reilusti klappia. Oli päässyt onneksi vain löystymään. Uudet vaseliinit sisään ja sopiva kiristys.

Vajosuon kalja-ajelu 27-28.11.2010

Järjestyksessään toinen vuotuinen Vajosuon kalja-ajelu suoritettiin viikonloppuna. Winter Extreme versiota ei tarvinne erikseen järjestää. Mukana oli yhteensä viisi retkeilijää. Saimme myös jo perinteeksi muodostuneen yllätysvierailun. Tämänkertainen vieras saapui tosin vasta aamulla.

Reissu oli jälleen mieleenpainuva. Sitä on mukava sitten kesähelteillä kärvistellessä taas muistella. Lämpötila oli lauantai-iltana -12, josta se yön aikana laski noin -18 asteen kieppeille. Auringon nousun jälkeen lämpötilä palasi noin -12 paikkeille. Kertaakan koko reissun aikana ei paleltanut, vaikka ajoittain kylmä olikin. Ilman nuotiopaikkaa vastaava reissu olisi varmasti luonteeltaa hyvinkin erilainen.

Pugsley on luotu juuri tämän tyyppisille retkile. Lunta oli niin paljon, että pitkoksilla ajelu oli leveän renkaan ansiosta edes jotenkin mahdollista. Lumi oli peittänyt pitkokset kokonaa, eikä lankkuja voinut hangessa hahmottaa. Lisäjännitystä aiheutti se seikka, että suo oli vielä käytännössä sula. Pahimmassa tapauksessa reipas ulosajo olisi johtanut jalkojen kastumiseen. Ja voi vain kuvitella miten terveellistä se olisi ollut -12 asteen lämpötilassa.

Koska en omista kunnollista tavimakuupussia, jouduin kuljettamaan myös kesäpussia ja ylimääräistä makuualustaa. Alustat, pussit ja leiriin varatut toppavaatteet sain lastattua pyörän etu-ja takatarakoille. Runkolaukussa kulki työkalut ja vähän varaosia. Pyörässä oli lisäksi 1,5 l juotavaa. Kokonaispaino lastatulla pyörällä oli noin 25 kiloa ja repulla ehkä 10. Repussa kulki varavaatteet, syötävät ja juotavat sekä muu leirissä tarvittava välineistö. Varavaatteita oli matkassa vähän liikaakin, mutta parempi niin päin.

Hankintalistalla on ehdottomasti pari eristettyä juomapulloa, jotka näyttivät toimivat vielä hienosti, omien pullojen ollessa jo umpi jäässä.









Lisää kuvia löytyy taas Yetin blogista.

Ensilumi

Laitetaan nyt vaikka tänne muistiin, että eilen (9.11.10) satoi ensilumi, jota tuli vajaa 10 cm. Tänään tosin jo sulanut pääosin pois.

Lumesta oli otettava irti kaikki mitä sai. Eli ajelin Pugilla työmatkan maisemareitillä.