Tahko ennakkospekulaatiot

Se olisi Tahko taas muutaman päivän päästä edessä.

Tämän vuoden tavoite oli alunperin ajaa yksi kierros mahdollisimman hyvää vauhtia Kevyt pyörällä. Kohtuullisesti tulikin totuteltua vauhdikkaaseen etenemiseen jäykkäperällä. Selän päällehän se tuppaa ottamaan, mutta kohtuu kivuttumasti meni ainakin parin tunnin rykäisyt. Tavoitteena olisi ollut n. 3h 30 min aika.

Suunnitelma alkoi rakoilemaan, kun onnistuin haalimaan kunnon flunssan juuri ennen juhannusta. Tauti on edelleen vaiheessa, mutta laimentunee buranalla viikonloppuun mennessä. Eli paras terävyys on joka tapauksessa mennyttä. Viimeinen niitti suunnitelman arkkuun oli sääennuste, joka lupaa märkää keliä Tahkolle. Eli ei toivoakaan hyvän ajan kellottamisesta.

Siiryn siis "plan B":hen, joka on Karate Monkey. Sillä retkeilyvauhti fixillä toipilaana on pakko olla hauskempaa kuin väkinäinen vauhtiyritys jäykkäperällä.

Välityksenä saa olla 34*16, joka saattaa olla aavistuksen paha nousuissa, mutta eipä lähde jalat irti alamäissä pyöritellessä.

Vaihdan eteen varuiksi 180 mm levyn.

Maatielenkkiä

Lenkin spekseinä oli pidempi hyvä vauhtinen taukovihaajan fixilenkki. Jostain syystä osonottajia ei ollut ruuhkaksi asti.

Matkaan startattiin 9.00 maissa Littoisten monitoimitalolta. Reitti kulki 110 tietä kohti Paimiota, josta käännyttiin kohti Sauvoa ja Kemiönsaarta menevälle tiellä. Vanhan 110 tien kunto oli kamala, onneksi sitä ei tarvinnut ajella kovin pitkää. Sauvo-Kemiö välillä puolestaan oli reipas vastatuuli. Onneksi matkalla oli kuitenkin runsaasti ylämäkiä. Tätä ihanuutta oli tarjolla noin 35 km, joka ajettiin kiltisti peräkkäin Matin hoitaessa suurimman osan vetohommista. Seuraavaksi alkoi matkan hienoin pätkä (tie 1835) kohti Angelniemen lossirantaa. Reilu 20 km mukavassa myötätuulessa kohtuullisen hyväkuntoista ja rauhallista saaristotietä. Kesämeininki.

Lossirannassa alkoi nesteet olemaan vähissä, eikä matkalla Angelniemeen löytynyt kauppaa jota oli uumoiltu. No lossirannasta toiselle puolelle tähyillessä vaikutti lupaavalta. Kokkilan lossirannassa nökotti nimittäin loistava täyden palvelun anniskelu- ja musiikkikeidas, Ankkuribaari. Vettä ja Ameriikkalaista colajuomaa matkaevääksi ja yksi olut taukojuomaksi. Taivaallista. Taukoa kertyi lossin odotuksineen n 25 min. Ei paha pitstop.

Kokkilasta matka jatkui kauniissa rannikkomaisemassa Vartsalan kautta taas kohti 110 tietä. Kilometri matkan parhaassa myötätuulessa kohti Helsinkiä ja Riikin teollisuusalueen läpi Vanhalle Turuntielle. Matka jatkui Paimio-Hepojoki-Piikkiö reittiä takaisin kohti Littoista. Loppupätkällä tuuli pyöri kummasti.

Kokonaisuudessaan ihan mahtava lenkki. Iso kiitos Matille seurasta ja reitistä.


Matkan dataa:
Virallinen osuus (Littoinen-Littoinen): Matka 137 km. (Siirtymineen yht. 150,5 km.)
Kokonaisaika: 5h 39 min. (ka. 24,2 km/h)
Liikkeellä olo aika: 5h 8 min. (ka. 26,6 km/h)
Garmin kerto kokonaisnousuksi 792 m, joka voi olla jopa lähellä totuutta.
Syke: ka. 133 bpm. (max 166 bpm).
Energian kulutus veikkaus n. 2800 KCal. (kyllä taas maistui ruoka hyvältä)

Kovan tuulen ja nousumetrien valossa ihan kohtuullinen etenemisvauhti tyhmäpyörille.

Koska insinööri rakastaa matematiikkaa lisätään loppuun vielä mielenkiintoinen lukema: 25222,
joka on kampikierrosten lukumäärä 150 km matkalla 42-15 välityksellä. :)

KM Testilenkki

Apinan testilenkki suoritettiin reippaasti TQHCFR FGCX cupin päätösosakilpailussa. 3x3 km lenkki juurakkoa, siltaa, mutaa, märkää, pitkoksia ja vähän ihan ajettavaakin polkua. Eli lähinnä kamalaa.

Hienostihan se Apina kuitenkin kulki. Aikaa tuhraantui reilu 40 min ja sijoitus oli kolmas, mutta koska apinassa on liian leveät kumit ei cup-pisteitä herunut. Käsittämätöntä vauhtia ukot kyllä painoivat jollain 35mm renkailla, osalla ei edes jarruja. Hullun näköistä touhua.

Satulaputkesta pätkäisin lenkin jälkeen pari senttiä pois. Putki oli aivan pohjassa ja pelkäsin, että se jumittaa pystyputken mutkaan ennemmin tai myöhemmin.

Älytöntä, että maastofixillä voi ajaa kovaa ilman, että kokoajan on hengenlähtö lähellä! En olisi uskonut, että se voi olla niin luontevan tuntuista ja jouhevaa etenemistä. Tätä lisää.

Karate Monkey (kasaus)

Usein pyörän kasaaminen lähtee rungonhankinnasta liikkeelle. Tällä kertaa ensimmäinen projektiin hankittu osa oli kuitenkin takaratas. Ratas on siis VeloSolo ratas, joka ruuvataan jarrulevyn tilalle. Tämä mahdollisti budjettihintaisten kiekkojen käyttämisen. Itse kasattuna tai customina ostettuna pelkkä takakiekko olisi helposti kustantanut koko setin hinnan. Ja olisivat olleet tod. näk. kamalan painavatkin. Fulcrumin Red Power XL kiekot jäävät juuri alle kahden kilon.

VeloSolo 16t ratas.

Tilasin 16t ja 18t rattaat sekä yhden 2 mm välirenkaan, jolla sain ketjulinjan säädettyä suoraksi. Välitykseksi tulee aluksi 34 x 18t.

Koska runko on kirkuvan musta halusin mukaan vähän jotain muutakin kuin mustia osia, mutta en kuitenkaan mitään räikeitä värejä tällä kertaa. Mausteeksi laitoin vähän kiillotettua alumiinia. Kammet ovat Metan loppuunajetut uudella rattaalla, ja satulatolppa ProCraftin halpa ja painava alumiininen 20 mm setback putki. Oli muuten todella vaikea löytää mistään varastosta 27,2 mm alumiinin väristä satulatolppaa. Kaikkialta loppu. Ehkä päivitän joskus parempaan. Kolmas alumiinin värinen kohde on avaruudettimet. Nämä sain alumiinin värisiksi TSI menetelmin.

Romukopasta kaivetuista alunperin mustaksi anodisoiduista avaruudettimista lähtee väri liukkaasti 10% NaOH -liuoksella. (NaOH - kylvyn kuplat ovat sitten vetyä eli ei askarrella avotulen vieressä, enkä suosittele hirveästi hengittämistäkään). Kylvyn jälkeen kiillotus pesuaineella ja sienellä ja lopuksi hetkeksi kiehuvaan veteen. Bling. Saa nähdä alkavatko tummua, kun ei ole varsinaista anodisointia tehty. Ainahan voi ostaa 3€:lla oikein tehdasvalmisteiset, mutta pientä TSI-projektia pitää aina olla.


Ei ollenkaan hullumman näköinen lopputulos. Yksinkertaisen pyörän voi näköjään rakentaa vaikka pataraudasta, niin lopputulos ei ole kauhean painava. Vaaka näyttää n. 10,3 kg.

FSA DH Single Speed ratas 34t ja Sramin 8 sp ketjut. Pesun jälkeen vanhoista Deus-x kammista tuli ihan uuden veroiset.

TuggNut on pakollinen varuste surlyn rungoissa, ainakin 9 mm linkkukiinnitys systeemin kanssa.

On-One Mary Bar. Trollin vänkyrän innoittamana lisää kunnolla taivutettuja tankoja.

+ 1 valmis fillari
- 1 ketjunkatkaisija (seuraavaksi hankin kyllä kunnollisen työkalun en kestä noita vitun rimpuloita)

Nettikauppatoimituskilpailu (loppuratkaisu)

Järjestin pahaa-aavistamattomille nettikaupoille toimitusaikakisan (sponsored by fillarikellari.blogspot.com).

Kisaan osallistuivat:
Bike-Discount (dhl) (0 €)
Bike-Components (dhl) (9,95 €)
Bike24 (dhl) (15 €)
Ja On-One (dpd) (6 €)

Lähtölaukaus lauantai-iltana.

Voittaja löytyi jo torstai-iltapäivällä: B24, onnea.
B-D sai hyvän startin, mutta hyytyi Neywiedin kaupunkiin. B-C puolestaa on kirinyt hyvin Kölnin ja Hannoverin kautta 1 päivän tilisiirtohandycapistä huolimatta. Kilpailun ainoa UK osalistuja laahaa pahasti viimeisenä, paketin ollessa vasta ensimmäisessä lajittelukeskuksessa. Edessä on kahden päivän kisa tauko. B-C:llä on ainakin hyvät mahdollisuudet päästä maaliin maanantaina.

B-D lähti huimaan loppukiriin ja oli maanantaina ensimmäisenä maalissa. Pronssille kiri yllättäen On-One. Mitalisijojen ulkopuolelle jäi muutaman tunnin marginaalilla B-C.

Kaikki kilpailuun osallistujat toivat oikean paketin oikeaan osoitteeseen ja vieläpä oikealla sisällöllä.

Tuloslista:
B24: vakuuttava suoritus neljäntenä arkipäivänä perillä. Kallein toimitus.
B-D: hyvä suoritus. Plussaa sai kilpailun isoimmasta paketista (kiekot) ja ilmaisesta koljetuksesta. 6. arkipäivänä perillä, samoin kuin loputkin kilpailijat.
On-One: plussaa kisan pisimmästä reitistä
B-C: Jäi tälläkertaa viimeiseksi, mutta jos ottaa huomioon laskun maksun tilisiirtona, johon tuhraantui 1 pvä, niin ihan kelpo suoritus tämäkin. Luottokortilla maksettuna olisi saattanut päästä hopealle.

Alue karkelot käyntiin

Alue Cuppikin on päässyt taas vauhtiin tämän vuoden osalta. Tässä lyhyt yhteenveto kolmesta ensimmäisestä kisasta.


Ensimmäisenä vuorossa oli Piikkiön XC-ralli.

Lähdin kisaan kevyt™ jäykkiksellä. Ehdottomasti hyvä valinta. Rataa oli muutettu viime vuodesta. Nyt rata oli vielä enemmän jäykkäperäystävällinen. Sijoitus omassa luokassa kolmas, reilusti kärkikaksikolle jääneenä. "Joku" sinkulakuskikin oli nopeampi, mutta kisasi onneksi eri luokassa.


Seuraavana ihmeteltiin, että miten pitkä matka se 1000 m voikaan olla.

Spadekin pääsi tositoimiin. Välityksenä 42-15, joka oli ainakin näin alkukaudesta huonoilla jaloilla ihan ok. Enemmän haittaa oli siitä, että viimeisellä kierroksella kuski hyytyi ja kierros aika oli useamman sekunnin pidempi kuin kahdella ensimmäisellä. Tuulinen sää teki kisasta normaaliakin raskaamman. Aika 1:30,58, joka on yllättäen "vain" kolme sekuntia hitaampi kuin viime kauden paras ja samalla oma ennätys. Toisaalta aika oli 9 sekuntia nopeampikuin viimevuoden (ja ylipäätään) ensimmäinen veto. Eli kehitystä lienee tapahtunut. Pidempää välitystä kyllä tarvitsisi jos meinaisi oikeasti ajaa kovempaa. Tärkeämpää olisi kuitenkin, että kuski jaksaisi kaikki kolme kierrosta täysillä.


Ja kolmatena todettiin, että 10 km on vähintään 10 kertaa pidempi.

Liedon 10 km tempo siis kyseessä. Paremman vekottimen puutteessa revittiin kisassa Spadella, joka olikin oikein loistava. Aerodynamiikassa ehkä pieniä puutteita, etenkin vastatuulessa, mutta muuten. Liedon reitti on kuitenkin niin tasainen, että vaihteilla olisi tuskin saavuttanut mitään suurta etua. Aika 17.20. Ihan jees, ja hei en ollut viimeinen.

Karate Monkey

Tuli hankittua siis Surlyn KM runko (vm 2010), kun sai halvalla.

Tarkoituksena on rakennella 29-fixi talvi / huonon sään tyhmäpyörä. Jos tulee hyvä, niin saa sillä ajaa myös kauniina kesä sunnutaina.

135 mm 29-fixikiekkojen heikohkosta saatavuudesta johtuen (puhumattakaan hinnasta). Päädyin jarrulevyn tilalle ruuvattavaan rattaaseen mallia VeloSolo. Eli kiekoiksi kelpaa normaalit tveninainer-maastokiekot.

Muita osia tilattu ympäri eurooppaa. Katsellaan mitä niistä syntyy. Budjetti pyritään pitämään alle tonnissa, eli luvassa ei ihmeempää hifistelyä.

Kai tänne kellariin vielä yksi pieni pyörä mahtuu?

Ja taas speksataan.

Trollin jarruongelma edistyy

Dual Controllien korvaajiksi arvottiin. Avidin mekaaniset BB5 levyjarrut ja kaveriksi XT:n pitkäkahvaiset V-jarrukahvat. Mekaaniset valittiin koska V-kahvat ovat usein vähän sirommat kuin hydrauliset, joka saattaa auttaa vipujen ja kahvojen sovituksessa j-bariin. Vaihtajiksi SLX 3x9. SLX:t vaikuttivat ennakkoon kohtalaisen hyvin muokattavilta. Vaihteenosoittajat saa poistettua ja lisäksi kiinnityspantaa saa siirrettyä sivusuunnassa muutamaan asentoon.

Asentaessa kävi ilmi, kuten ennakkoon pelkäsin, että vaihdevivut jäävät turhan kauas normaalilla ajo-otteella. Kiinnityspannan siirtokaan ei pelastanut tilannetta. Onneksi insinööri on ovela ja tajusi, että oikean ja vasemman pannan saa vaihdettua päittäin, jolloin vivut saa siirrettyä vielä sentin verran ulos päin. Näin vivut sai juuri ja juuri sopivalle etäisyydelle. Pienellä dremelmodifikaatiolla pantoja saisi siirrettyä vielä toisen sentin, jos tarvetta ilmenee.

 
Samalla vaihdoin stemmin vielä pykälän lyhemmäksi (80 mm). Josko vihdoin olisi hyvän mittainen.


Koeajoa seuraa...


Pieni maastofixikipinä kyllä jäi kutittelemaan tämän experimentaation jälkeen. Fixi-Trollia tuli pyöriteltyä n. 450 km:n edestä. Jonkinmoinen 29-maastofixi hahmotelma syntyi, mutta ei ainakaan vielä ole realisoitunut. Ehkä ensi talveksi voisi moisen raapia kasaan. Jos jostain tulisi vastaan sopiva 29-kiekkotarjous, niin siihen tarttuisin oitis.

Valtaisa kiitos Matille kiekon lainasta.

Hajonneita osia taas.

Tällä kertaa tuhoamisen kohteena on kampiveikkojen Candy SL polkimet. Polkimet on hankittu 2-3 vuotta takaperin käytettynä. Polkimet, tai toinen niistä, on hajonnut aivan ennakkoodotusten mukaan muovisesta platformista. Onneksi varastossa on toiset saman moiset. Nekin tosin jo aika piestyn näköiset.

KO. Polkimet saa näköjään aika moneen osaan. Helppo olisi korjata, jos varaosia jostain löytäisi.

Norsun päivitys

Spade sai kevään kunniaksi uuden tangon (Charge Bowl) ja Fizik Microtex tankoteipin, joka muuten oli ärsyttävän hankala kieputtaa nätisti, koska se ei jousta yhtään. Lopputulos on kuitenkin oikein hyvän näköinen.

Josko alkavalla viikolla olisi vihdoin riittävän kuivaa testilenkille.

Trollin jarruongelma ...jatkuu

Takuupäätös jarruista tuli viimein. Hyvät uutiset ovat, että jarrut menevät takuuseen. Huonot puolestaa, että eivät voi vaihtaa uusiin tai korjata. Eli rahat palautetaan. Huonoksi uutiseksi tämän tekee se, että (XT) Dual Control jarruja ei saa enää mistään ja tuohon J-Bar tankoon on (kuulemma) kohtuu hankala saada normaaleja vipuja ja jarruja sopimaan mukavasti.

Täytyy speksailla ja surffata vaihtoehtoja. Ensimmäinen ja tietysti kaikkein itsestäänselvin vaihtoehto olisi vaihtaa tanko normaaliin, mutta siitä seuraisi välittömästi tarve rakentaa toinen pyörä, johon tanko sopisi. Tätä vaihtoehtoa yritetään kuitenkin toistaiseksi välttää.

Huomasin tässä juuri, että en ole ajanut vaihteellisella pyörällä kuukauteen. Muutama lenkki Pugilla ja loput ajot onkin suoritettu Trollilla. Kiinteällä pyörällä oppi yllättävän nopeasti ajamaan. Oppimisprosessia auttaa kummasti välitön palaute vaparattaan puttumisen unohtamisesta. Parissa päivässä oppi ajamaan tasamaalla ja alamäissäkin muisti polkea muutaman lisäpäivän jälkeen. En kyllä voi sanoa, että olisin ainakaan vielä "nähnyt valoa", mutta ainakin talvipyöräilyyn tommonen fixi on aika näppärä vehje. Saa nähdä miltä vaihteellisella ajo tuntuu tauon jälkeen.

And now for something completely different

Lanzarotella pärjäsi ilman paksupyörääkin. Kovin on eri näköistä pyöräilymaisemaa, kuin kotona.

Gps käppyrä aiheesta.

Trollin jarruongelma

Röllin jarrut alkoivat oireilemaan vuodenvaihteen jälkeen pakkasten myötä. Ensin alkoi meteli. Metelin kasvaessa jarrutusteho laski samassa suhteessa. Deja Vu. det var juu.

Viimeinen silaus tuli -20ºC pakkasessa, jolloin takajarru laski lupullisesti alleen.

Reklamaatio prosessin edetessä tuskaisen hitaasti, vikaan löytyi yksinkertainen ratkaisu. Risat jarrut ja vaihteet kokonaan pois ja tilalle lainattu fixi kiekko. Eteen varuiksi jarru toisesta pyörästä. Ylijäämä laatikosta vanhat ketjut ja kokeilemaan.

Ongelma fixattu.

Uudet kumit Puggiin

Pugsley sai vihdoin uudet kumit vanhojen kulahtaneiden tilalle. Päivitin eteen 3,8 Larryn ja taakse otin hyväksi havaitun Endon.

Larry on kyllä eturenkaana juuri niin paljon parempi kuin erinäisillä keskustelupalstoilla on hehkutettu jo pari vuotta. Ohjattavuus on aivan eri planeetalta.

Jos nyt jotain negatiivista pitää hakemalla hakea, niin uudet kumit painoivat á 300 g enemmän kuin vanhat Endomorphit. +600g pyörivää massaa jo valmiiksi hysteerisen painaviin kiekkoihin. Kiekot painavat kumeineen nyt noin 3,9 kg/kpl = 7,8 kg! Sisäinen keventelijä kääntyy haudassaan!