sunnuntai 28. lokakuuta 2012

Mammuttimarssi

Kisa koostui rasteista, jotka oli julkaistu viikkoa ennen tapahtumaa. Reitti piti suunnitella ja kartat tulostaa  itse. Reitillä oli 24 rastia, joista yksi oli kävellen, kompassia apuna käyttäen, suoritettava etsintä maastosta ja yksi oli uintirasti. Rastit kuitattiin löydetyiksi/suoritetuiksi lähettämälä rasteilta löytyneet koodit tekstiviestinä kisatoimistoon.

Lähdimme matkaan perjantaina klo 20:00 ja maalissa olimme n. 15.00 lauantaina. Matkaa kertyi pyörien selässä 206 km ja aikaa käytettiin 17h 50 min.

Innokkaina lähtöön.


Alkumatka meni tietysti mukavasti ja reippaasti, mutta sää oli kylmä (pahimmillaan -13 °C) ja kostea. Kolmannen rastin jälkeen vaudikkailla tieosuuksilla viima alkoi tuntua turhan kylmältä. 5-6 rastien väli (n 50-60 km) oli erittäin jäätävä osuus.

Rasti 6 oli jo ennakkoon jännitystä aiheuttanut uintirasti. Riisuutuminen rantatörmällä oli kohtalaisen jäätävä kokemus. Pieni epätoivon aalto meinasi yllättää, kun taistelin jäistä kelluntaliiviä ylleni. Sain sen kuitenkin jotenkin puettua ja suoritin pulahduksen. Kylmin vaihe seurasi luonnollisesti vasta uinnin jälkeen, kun yritti kohmeisin sormin saada vaatteet kunnolla ja kuivana puettua. Järjestäjän viimetingassa kyhäämä lämmitetty teltta pelasti tilanteen ja puettuamme siirryimme telttaan lämmittämään varpaat ja juomaan lämmintä mehua.

Valokuva by Veijo Grr.







Uinnin jälkeen vaihdoin kuivan aluspaidan ja aavistuksen paksummat sukat. Lisäsin myös yhden paksun pitkähihaisen ajopaidan, joka olikin juuri sopivasti loppumatkalla sillä paleltamaan ei alkanut uudestaan koko loppumatkan aikana.

Vaatetus oli täten seuraava:
Jalassa säämiskäshortsit, pitkät trikoot ja hiihtohousut. Kengänsuojien alta löytyi goretex talvikengät ja talvisukat. Yläkerrassa oli pitkähihainen aluspaita, se lisätty ajopaita, fleecepaita ja ohut windstopper takki. Päässä tuultapitävä lakki ja kaulassa fleece Buffi. Käsissä vielä lobsterit. Ja nenällä tietysti ajolasit.

Varustuksessa oli vain yksi asia, joka häiritsi matkalla. Hanskat nimittäin olisivat saaneet olla pitkävartisemmat. Koska olin vastuussa rastien kuittausviestien lähetyksestä, jouduin riisumaan jatkuvasti hanskoja. Pidempivartiset hanskat olisi ollut helpompi kiskoa takin hihan päälle. Villasukkakaan ei olisi haitannut, mutta talvikenkiin ei mahdu tilavasti villasukkaa. Yhtään puristava kenkä on pahempi vaihtoehto kuin aavistuksen liian ohut sukka.

Kalustopuolella Troll toimi vakuuttavasti. Selässä oli 3l juomareppu ja eväät. Repun letkun sain pidettyä aamuun asti sulana. Puhalsin letkun aina tyhjäksi ja pidin suutinta takin alla. Jonkun kerran ilmeisesti letkuun jäi nestettä, kun lopulta kuitenkin jäätyi. Rungossa oli myös 4 x 750 ml juomapulloa, joista kolme jäätyi kiinteäksi ilman avaamista. Yhden vahvaa urkeilujuomaa sisältävän pullon sain pidettyä "juoma" kelpoisena jäähileenä ravistelemalla sitä jäätymisen aikana. Jäinen dexalhile on muuten todella kylmää evästä. Vaihtovaatteet ja uimatavarat kulkivat kuivapussissa tarakalla.


Suunnistusvastaavat löysivat reitit uskomattoman hienosti. Sattui ainoastaa yksi pieni harhaan ajo ja toinen vähän isompi, jotka maksoivat n. 1,5 h ja reilun 10 kilometriä. Isompi pummi johtui oikeastaa vähän liian isolla mittakavalla tehdystä kartasta. Kokonaisuutena kuitenkin ihailtavaa seurattavaa. Väsymys ja kylmyys kuitenkin vähentävät loogista ajattelukykyä melkoisesti. Itse ainakin huomasin, että yksinkertainen tekstiviestin kirjoittaminen ja lähettäminen vaati 100% keskittymisen. Kolmannen rastin jälkeen kännykkää piti muuten pitää vekottimen kohmettumisen takia housuntaskussa.

Rastiviestiä näpyttelemässä.
Loppumatka meni mukavasti fiilistellessä energiavarastojen ja lämmön riittäessä ennakko-odotuksia huomattavasti paremmin. Ainoastaa kahden viimeisen rastin aikana alkoi polvia särkeä ärsyttävästi.

Maalissa sauna ja lämmitetty palju tuntuivat taivaallisilta.
Tätä lisää.



Peterin kertomus samasta aiheesta.
Ja täällä Tonin.