maanantai 28. marraskuuta 2011

Drössiger askaretluprojekti, Osa IV - kasaus


DIY -- Näin kokoat jäykkäperäisen maastopyörän --

  • Rungon esivalmistelu

    Keskiömuhville köyhän miehen rotsaus, eli ylimääräiset maalipurseet pois. Ohjainleekeri olikin jo naputeltu runkoon valmiiksi günterin toimesta, joten emäputken pinnoille ei samaa toimenpidettä päässyt suorittamaan.















    Vaihtajankorvake runkoon.


    • Keulan kaulaputki ja tähtimutteri
    Kaulaputki lyhennetään sopivan mittaiseksi. Rautasaha on osoittautunut riittävän tarkaksi työkaluksi.


     

































    Tähtimutteri naputetaan paikalleen "käpyasettimella" n. 15 mm syvyyteen.

    Sahausjälki kannattaa pyöristetää siistiksi viilalla, jotta laakerin yläsuojan tiiviste ei kärsi asennuksessa..

     
    • Keula, stemmi ja tanko
    Keula laakereiden läpi emäputkeen, reilusti rasvaa laakeriin ja kilkkeet paikoilleen. Avaruudettimet ja stemmi päälle ja hattu kireälle. Jätin keulan putken vielä tarkoituksella aika pitkäksi. Lyhennetään lisää jos tarvetta. 

    Laakereiden kiristyksen jälkeen kiristetään stemmi suoraan. Seuraavaksi sujautetaan tanko stemmiin ja kiristetään "tarkalleen" 8 Nm:n momenttiin.


    • Voimansiirto
    Keskiön laakereista on hyvä aloittaa. Rungossa on 68 mm muhvi. Tarvitaan siis 3 kpl 2,5 mm prikkoja laakereiden alle (2 oikealle ja 1 vasemmalle). Kierteisiin vähän vaseliinia, että ne saa joskus myös irti ilman kolmen metrin jatkovartta.



    Oikeassa laakerikupissa on vasuri kierre. Kampien ja polkimien kierteiden kätisyys on helppo muistaa yksinkertaisella muistisäännöllä:
    "Polkimissa oikealla on oikea kierre, joka vääntyy siis auki vasempaan ja vasemmalla väärä paitsi jos käyttää kuusiokoloavainta takapuolelta ja katsoo asiaa työkalun suunnasta, jolloin ikään kuin kiristetään väärään suuntaa ja vasen tietty toisinpäin, kampien ja laakereiden kätisyydet puolestaan menee päinvastoin eli oikea onkin väärä, eikä niitä saa kiristettyä "väärältä" puolelta ja sekaantumisen vaarakin on huomattavasti pienempi ja tämä siis vain jos pyörä on oikein päin, jos katollaan niin aivot nyrjähtää." 
    Ihan itse olen säännön kehittänyt, eiks vaan olekin helppo?


    Seuraavaksi kammet. Oikea tuupataan laakereiden läpi ja vasen kiristetään päätyholkilla ja pultataan paikoilleen.



    Etuvaihtaja...



    ...ja takavaihtaja.



    Vaihdevaijereille pätkitään sopivan pituiset pätkät suoja kuorta ja ne asetetaan rungon kiinnikeisiin.



    Vaihtajat pujotetaan tankoon ja vaijeri työnnetään suojakuorien läpi.





    • Jarrut
    Keulassa on post mount kiinnnikkeet samoin kuin jarruissa, joten eteen ei tarvita adapteria 160 millisen levyn kanssa.

    Takana kiinnitys on IS2000 standardin mukainen eli adapterille on tarvetta. Adapteri hankittiin huutelemalla fillarifoorumilla, kun jarrujen mukana ei tullutkaan. Kiitti Pete.





    Kahvat sujautetaan tankoon ja letkut kiinitetään runkoon muoviklipsuilla. Letkut olivat onneksi juuri sopivan mittaiset. Letkujen lyhennykseen/ilmaukseen ei siis tarvinnut ryhtyä.

    Keulan PopLoc -"kaukosäädin" Pujotetaan tankoon.




    Ööö. Nyt ei näytä kyllä olevan ihan oikein. Otetaan pois ja laitetaan oikeinpäin.



    Nyt on parempi.

    Poplocin vaijeri pujotetaan paikolleen ja kiristetään keulaan.


    •     Kiekot
    Kerrankin joku insinööri on ajatellut tuotteen käyttäjää, sen sijaan, että olisi keksinyt uuden standardin. Jarrulevyt nimittäin kiinnitetään center lock napoihin fiksusti samalla työkalulla kuin takapakka.




    Renkaiden asennnukseen on olemassa useampi tekniikka. Itse suoritan toimenpiteen useimmiten seuraavasti:
    Ensin sisuriin aavistus ilmaa. Sisuri ulkokumin sisälle, jonka jälkeen venttiilistä aloittaen koko paketti punnerretaan vanteelle. Painetta renkaaseen vähintään maksimeille, jotta rengas asettuu kunnolla. Lopuksi ylimääräisdet ilmat pois.



    Muotipoliisi määrää, että kumin ja vanteen tekstit tulee kohdistaa oikein.

    Kunhan kiekot on saanut ähellettyä paikoilleen, voi alkaa mittailemaan ketjuja.

    Kejun pituuden määritykseen yleisimmin käytetyin keino lienee seuraava: Ketju edestä ja takaa isoimmille rattaille ilman takavaihtajaa. Tähän pituuteen lisätään pari linkkiä.


    Ketju katkaistaan valitusta kohdasta. Shimanon ketjuihin on näköjään tullut myös pyörimissuunta, eli ainakin 10-ketjut on nykyään mahdollista asentaa nurin päin. Päälisin puolin en huomannut ainakaan mitään suurta eroa symmetriassa. Toinen huomio 10-ketjuista oli, että ne eivät kapeudensa taki meinanneet sopia ketjunkatkaisijaan. Piikit jotka tukevat ketjua katkaisijassa eivät mahtuneet levyjen väliin. Kuvasta näkee, että ketjuja oli pidettävä mutkalla, jotta sopivat työkaluun.


    Shimpan ketjut liitetään yhteen perinteisellä tapilla. Tapin paikalleen puristuksen jälkeen poistetaan tapista ohjurina toimiva pätkä pihdeillä. Lopuksi varmistetaan, että kejun nivelet liikkuvat vapaasti liitoksen kohdalta. Tappiliitos lienee kestävä, mutta väärin asennettua ketjua ei siis saa korjattua ilman uutta liitostappia. Kannattaa tarkastaa pari kertaa, että ketju kulkee oikein vaihtajien läpi.

    Horina jatkuu lisätietoja klikkaamalla...




















    keskiviikko 23. marraskuuta 2011

    Drössiger askaretluprojekti, Osa III palikat

    No, niin Masa on vinkunut ja Kustikin polkenut.

    Voimansiirroksi valikoitui lopulta kuitenkin SLX:n 3 x 10; Pakka 11-34 ja kammet 42-32-24 -rattailla.
    Tuleepahan tämäkin ihme hipelöityä. Valtava mötikkä tommonen 10-pakka. Tuostahan on olemassa myös vielä isompi 11-36 versio. Tuollakin on painoa jonkun matkaa yli 300 grammaa. Ei näköjään mikään keventelijän valinta tämä 10-systeemi. Kampisetti laakereineen kuitenkin vain 900 grammaa, joka ei ole kuin inan painavampi kuin XT:n normi 9-setti.



    Jarruiksi Hayesin Stroker sarjan Ryde perusjarrut. Ei ole maailmalta kantautunut kummempaa kritiikkiä laadusta (paitsi tietty mtbr:stä jossa kaikki on paskaa paitsi kusi). Ja bonuksena oli tarjolla sopivan värisenä.



    Kiekoiksi Shimanon MT15 kiepit, joiden pitäisi olla hinta-laatusuhteeltaan erinomaiset. Ulkonäkö on ainakin ihan onnistunut. MT15 kiekoissa on center lock kiinnitys jarrulevyille, ei aiempaa omakohtaista kokemusta tästäkään tekniikasta. Näitäkin olisi saanut valkoisena, mutta liika on liikaa ja otin mustat, ettei tule ihan ghoust bike.




    Rengastus hoidetaan Schwalben 2,25" Rocket Roneilla.

    Satulaksi Richeyn Streem Comp ja gripeiksi saman merkin Real 6:et. Satulan kohdalla olin kahden vaihella, että ottaakko valkoisena, mutta päädyin lopulta kuitenkin mustaan. Mustavalkoinen olisi ollut kiva, mutta sopivassa hintahaarukassa ei sellaista löytynyt.



    Polkimia ei pitänyt alunperin ostaa, mutta kun osui silmään PD520:set valkoisena, niin otin semmoisetkin.



    Loput osat tulivatkin rungon mukana. Eli PZ racingin tanko, stemmi sekä ohjainlaakeri ja ControlTech One satulatolppa.





    Ei muuta kuin osat puntariin ja kasaamaan.
    Ajattelin dokumentoida kasauksen vaiheet kuvina, kun kerrankin pyörän rakennuksella ei ole mikään kiire. Tuleepahan askarreltua ihan koko rahan edestä.

    tiistai 15. marraskuuta 2011

    Drössiger H-Lite askarteluprojekti: Osa II - runko saapui

    On se ainakin valkoinen. Ihan laadukkaan oloinen ja tukeva, mutta odotetusti tietty aika painava.





    Rungon paino 1,85 g ja koko setti n. 4,5 kg.
    Nopealla laskukaavalla kokonaispaino kipuaa reiluun 11 kiloon, mutta pitäisi jäädä alle 12 kilon (ainakin ohne pedal). Kohtuu normaali paino hintaluokassa +1000€.



    Pari iltaa on venähtänyt vähän pitkäksi speksailun merkeissä.
    Voimansiirrosta ja jarruista on hahmottunut muutama erilainen variaatio.
    Kiekkoista kartoitetaan vielä tarjontaa.

    sunnuntai 13. marraskuuta 2011

    Vajosuon kalja-ajelu 2011

    Viikonloppuna oli taas vuotuisen Vajosuon kalja-ajelun vuoro.

    Liikkeellä olin sivulaukuin varustetulla Trollilla. Pyörä toimi retkeilyvarustuksessa hienosti. Kaikki tavarat olivat käytännössä pyörän päällä. Repussa oli vain 3 litran kameli ja kypärävalon akku.



    Koska sääennuste oli epämääräinen pakkasin varmuudenvuoksi runsaasti vaihtovaatteita. No sää ei ollutkaan niin kylmä (n. +5C) kuin ajattelin ja vaatteita oli mukana liikkaa. Tämä kostautui vähän juurakoissa, jotka oli ajettava pykälää rauhallisemmin. Eipä tuommoinen täysjäykkä ole, ainakaan omissa käsissä, muutenkaan omimmillaan juurakkohelvetissä. Laukut pysyivät kuitenkin hyvin paikallaan eivätkä sinänsä vaikeuttaneen ajamista. Pidemmällä matkalle olisin optimoinut tavaramäärää paremmin, mutta näin lyhyellä reissulla tavaramäärä ei ehdi muodostua ongelmaksi. Mukana oli vaatteiden lisäksi, kippoa ja kuppia, työkaluja ym tarvikkeita. Sekä tietysti runsaasti eväitä, otsikon mukaista juotavaa ja pala isänpäiväkakkua, joka oli muuten pysynyt yllättävän hyvin kasassa.

    Helpossa maastossa, eli metsäautoteillä ja peruspolulla, jossa juuret ovat alle 5 cm korkeita Troll olisi mahtava kulkine pidemmälläkin reissulla.

    Kuutamo suolla kello 02.00 on muuten vaikuttava. Reissu oli hieno ja kaljakin maistui.



    Kuvaaja oli laiskalla päällä.

    torstai 10. marraskuuta 2011

    Drössiger H-Lite askarteluprojekti: Osa I

    Törmäsin siis naurettavan halpaan runkosettitarjoukseen. Runko on Drössiger H-Lite, saksalainen ok bulkkirunko. Mukaan sai kuitenkin Rock Shox Reba RL:n, kaikki putkiosat ja ohjainlaakerin. Paketilla hintaa aika tarkkaan pelkän Reban normihinta ulkomaisessa nettikaupassa. Tarkempia kustannuksia en tule tässä projektissa julkaisemaan.

    Sormet olivat syyhynneet jotain askarteluprojektia ja tartuin syöttiin. Pyörän kasaus on mukavaa puuhaa, mutta vähintään yhtä antoisaa on osien speksailu. Insinööri saa iloa, kun listaa exceliin erilaisia variaatioita komponenteista sekä niiden hinnoista ja painoista. Ks. projektin tavoite on edullinen xc-maasturi laadukkaista perusosista (ei hipoa, eikä keventelyä). Eli täysin älytön projekti, jonka ainut tarkoitus on speksaus ja rakentaminen ja alennusten metsäsätäminen. Voiko osista rakentaa uuden pyörän, joka on halvempi kuin saksalaisissa nettikaupoissa myytävät valmiit, hinta-laatusuhteeltaan erinomaiset, "talonpyörät"?

    Kasaus on tarkoitus suorittaa syksyn/talven aikana ilman kiirettä, ( joka tulee olemaan projektin haastavin osuus). Olen ns. hätähousu. Tällä kertaa on kuitenkin toiveet korkealla, sillä pyörä ei tule tarpeeseen. (Tolleen ääneen kirjoitettuna vaikuttaa ehkä aavistuksen tyhmältä? Harrastus se on kuitenkin tyhmäkin harrastus).

    Edullisuus sanelee käytännössä sen, että voimansiirto tulee koostumaan paljolti Shimanon palikoista. Osasarjoista SLX osunee parhaiten hinta-laatu -akselilla tavoitteeseen. Ja 3x9 lienee ainakin vielä halvempi kuin 10-sarja, jota muutenkin vielä vieroksun.

    Kiekkojakin tekisi mieli kokeilla rakentaa itse, mutta aikaisempien projektien kokemuksella valmiit/custom-kiekot tulevat halvemmiksi kuin itsekasatut, laadusta puhumattakaan. Ehkä joku toinen kerta voisi ottaa projektiksi kiekon kasaamisen.


    Runkosetti:

    1. runko: Drössiger H-lite 10 (2011), valkoinen
    2. keula: Reba RL 100 ml, valkoinen
    3. Ohjain laakeri: PZ Raceing, semi-integroitu
    4. stemmi: PZ Racing, 110 mm, valkoinen
    5. tanko: PZ Raceing Flat, 600 mm, valkoinen
    6. satulatolppa: Control Tech One, 400 mm, valkoinen
    Tarvelista:
    • Voimansiirto
    1. kampisatsi
    2. polkimet
    3. ketjut
    4. takapakka
    5. etuvaihtaja
    6. takavaihtaja
    7. vaihdevivut
    8. kaapelit ja kuoret
    • Muut
    1. kiekot
    2. renkaat
    3. jarrut & levyt
    4. satula
    5. gripit
    Tätä kirjoittaessa runko on jo matkalla ja taisi olla viimeinen laatuaan, sillä ei löydy enää kaupan sivuilta.
    Let the speksaus beging...

    keskiviikko 9. marraskuuta 2011

    Syy, seuraus (ja selitykset)

    Syy: Viritin fillarikellariin asennustelineen.

    Ja

    Seuraus: Tilasin runkosetin.

    Lieventävä asianhaara: Sain sika-halvalla.


    Brand-X halpis teline seinäkiinnityksellä. Tuntuu riittävän tukevalta. Halpuus ilmenee lähinnä hieman hankalana käytettävyytenä. (kuvan pyörä ei liity tapaukseen)

    (Editoijan kommentti: kuinka monta kirjoitusvirhettä pystyy ihminen tekemään näin lyhyeen tekstiin)