lauantai 28. huhtikuuta 2018

Se aika vuodesta

Yllätin itseni ostamalla uuden pyörän. En tiennyt tarvitsevani tai edes haluavani uutta pyörää, mutta sattumalta törmäsin lähikaupassa, lapsille uusia pyöriä etsiessä, uuden uutukaiseen erikoisuuteen, jonka saatavuus lähikaupasta ei tullut edes mieleen. Edellisestä pyöräkuumeesta on yli neljä vuotta, eikä ole ollut oikeastaa edes heikkoja hetkiä ennen tätä.

Tämä oli nopein osto suoritus ikinä. Päivän pähkäilyn jälkeen laitoin kokeeksi Spearfishin myyntiin ja se menikin yllättäen melkein heti, joten pakkohan se sitten oikeastaan oli.

Kyseinen kapistus on Trekin Full Stache, jonka juttuna on 130 mm jousto edessä ja takana, 3" kumit ja 29" kiekot. Eli isoa ja leveetä.


Toivuttuani flunssasta edes jonkinlaiseen kuosiin pääsin viimein kunnolliselle ensilenkille. Parin tunnin puolikuntoisena ajetun lenkin perusteella ei tietysti saa vielä riittävästi kokemusta että voisi varsinaisesti tehdä arvostelua, mutta kirjaanpa tähän nyt kuitenkin ensituntuman ja huomiot.


Ensinnäkin pyörä on todella kookas. Kokonaispituutta on yli 190 senttiä ja renkaan korkeus on lähes 80. Koko kyllä tuntuu ajaessa, mutta silti tämä on hämmästyttävän ketterä kääntymään. Mainospuheissa hehkutetaan superlyhyttä chain staytä, jonka aikaansaamiseksi on pitänyt tehdä kaikenlaisia juhlaliikkeitä rungon suunnittelussa. Liekö sitten siinä syy, mutta ketterä on.

Kuvista laitoksen massiivisuus ei oikein välity vaan se näyttää hämmentävänkin normaalilta.

Toinen huomattava ominaisuus tässä pyörässä on sen kiipeämiskyky. Etukäteen vähän pelkäsin että ylämäet saattaisivat olla tämän akileen kantapää. Ennakkoon luin että tämä menisi ihan mukavasti myös ylämäkeen, mutta olin skeptinen. Pyörä on melko painava ja kuvittelisi, että suunnitelussa on painotettu enemmän alamäkiominaisuuksia. Ilokseni huomasin kuitenkin pelkoni olleen turha. Stache kiipeää todella nätisti. Ja tarkoitan tällä sitä ettei se vikuroi jyrkässäkään ylämäessä hitaalla vauhdilla ajettaessa. Eikä keula pyri pystyyn vaikka istuu satulassa normaalissa ajoasennossa. Minun omistamistani pyöristä tämä nousee selkeästi parhaiten. Tietysti vauhdissa tulee takkiin monelle pyörälle, tämä on kuitenkin oikeasti aika painava. Esim tuohon Spearfishiin verrattuna painoa on 3,5 kiloa enemmän.


Dropper satulatolppa on itselle sikäli uutta tekniikkaa etten ole sellaista koskaan omistanut, mutta pari kertaa sellaisella varustetulla pyörällä kyllä ajellut. Ihan puolustaa paikkaansa kyllä tämän tyyppisessä pyörässä.



Kokonaisuudessaan vaikuttaisi todella mukavalta ja hauskalta pyörältä ajaa. Iskarit vaativat vielä hieman säätöä. Keulassa ilmeni pari kertaa ikävä takaisku efekti, kun ajelin teknisessä juurakossa erittäin hitaalla vauhdilla. Tämä on tietty osittain joustokeulojen ominaisuus, jota ei täysjäykissä pyörissä ole. Potentiaalia tästä löytyy vaikka mihin. Kevätkin alkaa olla niin pitkällä että metsät alkavat kuivua, flunssan rippeistä vaan eroon ja kovaa ajoa.


Loppuun vielä hätäinen video testilenkiltä.