sunnuntai 29. elokuuta 2010

Myllyn pyöräily (Tyhmä Edition)

Viime viikolla putkahti mieleen ajatus, että Pugsleyllä voisi olla "tyhmä" käydä kokeilemassa Myllyn pyöräilyä. Testasin 16-piikkistä takaratasta työmatkalla ja hyvinhän sillä tuntui jaksavan polkea +25 Km/h keskarilla. Ajattelin, että 119 km reitin jaksaisi varmaan polkea alle viiden tunnin. Endomorphitkin rullaavat 2,5 barin paineilla lähes loistavasti. Bonuksena vielä mukava soundi.

Jättäydyin lähdössä suotta viimeisten joukkoon, kun kuvittelin, että olisin hidas. Tästä seurasi valitettavasti se, että en löytänyt sopivaa ajoryhmää. Sopiva ryhmä olisi edennyt tasamaalla n. 27-30 km/h. Kaikki tuntuivat ajavan joko alle 25 tai yli 30 keskarilla. Ajelin joidenkin letkojen mukana lyhyitä matkoja kunnes kyllästyin ja lähdin ajamaan seuraavaa kiinni. Välillä takaa tuli nopeampia pieniä ryhmiä joiden avulla pääsi vähän matkaa vauhdikkaammin. Ryhmät kuitenkin tuppasivat hajoamaan viimeistään huoltopaikoilla.

Kolmannessa huollossa törmäsin tuttuun kannustajaan, joka lähti kannustamaan/vetoavuksi myös reitille. Tämä sopi oikein hienosti, sillä välillä n. 60-80 km oli vittumainen vastatuuli. Vastatuuleen painaminen ei ole näemmä Pugin ominta aluetta. Liekkö ajoasennolla jotain tekemistä asian kanssa. Tässä kohtaa alkoi reisissä vaania kramppi.

Vimeiset 20 kilometriä ajelin käytännössä yksin. Vauhti oli kohtalisen hyvin sovitettu sillä ainoastaan oikea etureisi kramppaili vähän matkaa n. 113 kilometrin kohdilla. Se meni onneksi pienellä venyttelyllä ja irvistelyllä pois, eikä alkanut uudelleen. Loppumatka kulki taas ilman ongelmia.

Pyörävalintani keräsi jälleen (yllätys) kohtalaisen paljon huomiota. Erona maastopyöräilijöiden kiinnostukseen rengaspaineista, maantiepyöräilijän peruskysymys kuului: "Mihin toi on tarkoitettu?"

Matkalla söin muutaman geelin ja parit ballerinakeksit ja paussipatukat. Yksi iso pullo vahvaa Dexalia lightiä ja pari litraa vettä. (balleriinat on muuten kohtuu perseestä lenkkieväänä, kun niissä on se sitkeä hillosilmä, koita siinä sitten puuskuttaa kun on leuat liisteröity yhteen.)

Jättimylly:
Mittarin mukaan 122 km (GPS 124 km)
Kokonaisaika: n. 4 h 45 min
Ajoaika: n. 4h 35 min
Keskinopeus: 25,3 km/h (ilman taukoja 25,9 km/h)

Siirtymien kanssa kertyi karvan yli 150 km Pugsleyllä yhdessä päivässä... riittävän tyhmää? On muuten mun pisin maantielenkki ikinä.

torstai 19. elokuuta 2010

Ketjuhommia

Pugista meni pari viikkoa takaperin ketjut poikki. Irronneet osat sai kuitenkin laitettua vielä työkalulla takaisin, joten pääsi ajamaan metsästä kotiin. Koska korjaus tuntui onnistuneen, en heti saanut aikaiseksi tilata uusia ketjuja. No poikkesihan ne viime viikolla uudestaan samasta kohtaa. Tällä kertaa korjaaminen ei onnistunut yhtä helposti. Kävi kuitenkin tuuri, sillä ketjut katkesivat pikalukon viereisestä lenkistä. Ei muuta kun rikkinäiset osat pois ja vähän lyhyempi ketju kasaan. Pätkitty ketju ei riittänyt 20 hampaisen vapaarattaan kanssa. Eli vielä kiekkojen vaihto päittäin ja matka jatkui astetta raskaammalla vaihteella. Helppoa ja kätevää.

Sain uudet ketjut (SRAM PC-1) asenneltua eilen.

Samalla vaihdoin myös Metan ketjut toiseen kierrätyspariin. Uudella voimansiirrolla on ajettu nyt n. 300 km. Olisi voinut vaihtaa jo vähän aiemmin, että tulisi tasaisemmin venytettyä molempia ketjuja.